Harjoituskentät ovat monelle hevosenomistajalle ja amatöörivalmentajalle raviradan tärkein palvelu, vaikka kilpailupäivän yleisö näkee niistä vain vilauksen. Tämä artikkeli kertoo, miten radan harjoituskentät toimivat, kuka niitä saa käyttää ja miten vuoro varataan ilman turhia kommelluksia. Ohjeista on hyötyä erityisesti silloin, kun hevonen on muuttamassa uudelle tallille tai kun harrastaja aloittaa oman hevosen valmentamisen ensimmäistä kertaa.
Mitä radan harjoituskentät käytännössä tarkoittavat
Suomalaisella raviradalla harjoitusalue koostuu yleensä useammasta osasta. Itse kilpailurata on harjoituskäytössä kilpailupäivien ulkopuolella, ja sen lisäksi monella radalla on sisäkehä tai erillinen harjoitusrata, suora vetosuora ja metsään tai pelloille rakennettuja hölkkälenkkejä. Suurimmilla radoilla, kuten Vermossa Espoossa tai Teivossa Tampereella, alueen ympärillä toimii kymmeniä ammattitalleja, joille radan harjoitusolosuhteet ovat koko työn perusta.
Maakuntaradoilla tilanne on toinen. Pienemmällä radalla harjoituskenttä voi olla käytännössä pelkkä kilpailurata, jota hoitaa paikallinen raviseura talkoovoimin. Silloin aukioloajat ja radan kunnossapito vaihtelevat enemmän, ja talvella aurauksesta voi sopia vasta lumisateen jälkeen.
Kokenut valmentaja katsoo ensin radan pohjan, ei pelkkää sijaintia. Hiekkapohjan kunto, lanauksen tiheys ja talvella jäisen pinnan hoito ratkaisevat, voiko hevosella tehdä kovia vetoja turvallisesti. Pinnan muutoksista vuodenaikojen mukaan kerrotaan tarkemmin artikkelissa talviradan ja kesäradan olosuhteiden eroista.
Kuka harjoituskenttiä saa käyttää
Yleinen myytti on, että radan harjoituskentät on varattu vain ammattivalmentajille. Näin ei ole. Useimmilla suomalaisilla radoilla myös amatöörivalmentaja, hevosenomistaja tai harrastaja saa ajaa hevostaan harjoitusradalla, kunhan radan käyttösäännöt on hyväksytty ja käyttömaksu maksettu.
Käyttöoikeuden ehdot vaihtelevat radoittain, mutta tyypillisesti ne liittyvät kolmeen asiaan: rata- tai harjoitusmaksun maksamiseen, raviseuran jäsenyyteen sekä hevosen ja ajajan vakuutuksiin. Osa radoista edellyttää, että ajajalla on jonkinlainen ohjastajakoulutus tai että aloittelija ajaa ensimmäiset kerrat kokeneemman henkilön valvonnassa. Kilpailemiseen tarvittava ajolupa on oma asiansa, eikä sitä yleensä vaadita pelkkään harjoitteluun.
Poikkeus koskee ratsastuskäyttöä ja ponien harjoittelua. Monté-hevosen ratsastaminen kilpailuradalla tai poniravien harjoitukset voidaan rajata tiettyihin aikoihin, jotta kärryillä ajettavat hevoset ja ratsukot eivät ole samaan aikaan kovassa vauhdissa.
Harjoituskentän varaaminen askel askeleelta
Harjoituskentän varaaminen ei ole Suomessa yhtä keskitettyä kuin esimerkiksi palloiluhallin vuoron varaaminen. Kilpailurataa ei yleensä varata minuutin tarkkuudella, vaan se on auki tiettyinä aikoina kaikille käyttöoikeuden haltijoille. Ammattilainen aloittaa kuitenkin aina samoista vaiheista:
- Ota yhteyttä radan toimistoon tai raviseuraan ja kysy harjoitusajat, maksut ja voimassa olevat järjestyssäännöt.
- Maksa kausi- tai kertamaksu ja tarkista, kattaako oma vakuutus harjoitusajon vieraalla radalla.
- Selvitä ajosuunnat, kaistajako ja suljetut ajat, kuten kilpailupäivät ja lanausajat.
- Sovi erikseen erityistarpeet, esimerkiksi startti- tai autolähtöharjoitus, valaistus iltakäyttöön tai vetosuoran käyttö.
- Ilmoita saapumisesta, jos rata vaatii kirjautumisen tai merkinnän harjoituspäiväkirjaan.
Erillinen varaus tarvitaan yleensä vain poikkeuksellisiin tilanteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kokonainen harjoituslähtö useammalle hevoselle, lähtöauton käyttö, ravikoulun ryhmätunti tai radan käyttö iltaisin valaistuksella. Lähtöauton tai lähettäjän ajasta peritään usein erillinen maksu.
Säännöt, joita harjoituskentällä noudatetaan
Harjoitusradalla ajetaan usein kahteen suuntaan. Yleinen käytäntö pohjoismaisilla radoilla on, että rauhallinen hölkkä ajetaan ulkokaistoilla vastakkaiseen suuntaan ja kovemmat vedot sisäkaistalla kilpailusuuntaan. Käytäntö ei kuitenkaan ole kaikkialla sama, joten radan omat säännöt kannattaa lukea ennen ensimmäistä kierrosta.
Kypärä on käytännössä kaikilla radoilla pakollinen, ja moni rata vaatii myös turvaliivin. Ohittaessa annetaan selvä äänimerkki, eikä vetoa pysäytetä äkillisesti keskelle rataa. Kilpailupäivinä harjoittelu on yleensä kielletty tai rajattu varhaisaamuun.
Hevosen siirtäminen toiselle radalle harjoittelemaan vaatii lisäksi kuljetuksen järjestämistä. Kuljetuksen luvista ja eläinsuojeluvaatimuksista kerrotaan artikkelissa hevosen kuljetuksesta radalle.
Maksut ja käyttökaudet
Harjoitusmaksut vaihtelevat paljon radan koon ja palvelutason mukaan. Osa radoista perii vuosi- tai kausimaksun hevoskohtaisesti, osa myy kertamaksuja vierailijoille, ja jotkin maakuntaradat sisällyttävät harjoittelun raviseuran jäsenmaksuun. Tarkat summat kannattaa aina kysyä suoraan radalta, sillä hinnastot päivitetään yleensä kausittain.
Kausijako noudattaa Suomen ravikalenteria. Talviratakausi kestää karkeasti lokakuusta maaliskuuhun ja kesäratakausi huhtikuusta syyskuuhun. Keväällä roudan sulaessa harjoituskentät voivat olla 1-3 viikkoa rajoitetussa käytössä, koska pehmeä pohja rikkoo rataa ja altistaa hevosen jalat rasitusvammoille.
Yleisimmät virheet harjoituskenttää käytettäessä
Ensimmäinen virhe on olettaa, että kotiradan säännöt pätevät kaikkialla. Hevonen, joka on tottunut ajamaan Killerjärvellä Jyväskylässä tietyllä tavalla, voi joutua aivan eri ajosuuntaan Metsämäessä Turussa. Vieraalla radalla väärä suunta on vaarallinen tilanne kaikille, ja se on myös yleisin syy huomautuksiin.
Toinen virhe on ajaa kovia vetoja huonolla pohjalla. Lanaamaton tai jäätynyt rata näyttää usein paremmalta kuin onkaan. Kokenut ajaja hölkkää ensin yhden kierroksen ja tunnustelee pintaa ennen kuin päättää, tehdäänkö vetoja vai jätetäänkö kova harjoitus seuraavaan päivään.
Kolmas virhe liittyy vakuutuksiin. Moni amatööri huomaa vasta vahingon jälkeen, ettei hevosen vakuutus kata harjoittelua toisen seuran radalla tai ettei ajajalla ole henkilökohtaista tapaturmavakuutusta.
Harjoituskenttä osana valmennusrytmiä
Harjoituskenttä ei ole vain paikka, jossa hevosta ajetaan kovaa. Ammattivalmentaja käyttää rataa suunnitellusti: hölkkää ja lenkkejä useana päivänä viikossa, intervalleja tai vetoja 1-2 kertaa viikossa ja kevyempi päivä ennen kilpailulähtöä. Suomenhevonen ja lämminverinen standardbred tarvitsevat usein hieman erilaista kuormitusta, mikä näkyy myös siinä, miten radan eri osia hyödynnetään. Harjoittelun ja kilpailujen rytmityksestä kerrotaan lisää artikkelissa ravivalmentajan työstä.
Harjoituskentät ovat nimenomaan hevosurheilun tiloja. Ratsastusvarusteet hankitaan ratsastus- ja hevostarvikeliikkeistä, ja muut urheilutapahtumat löytyvät omista vertailuistaan. Ravirata on erikoistunut ravihevosten kilpailu- ja harjoitustoimintaan.
Radalla järjestetään myös Toto-pelikohteina toimivia kilpailuja, mutta harjoitusajoista ei pidä tehdä pelipäätelmiä. Hevosen hyvä harjoitusveto ei takaa menestystä lähdössä. Toto-pelit ovat Veikkauksen tuotteita, ja ne on sallittu vain 18 vuotta täyttäneille. Pelaamisen kuuluu olla viihdettä eikä tulonlähde, joten pelirajat, aikarajat ja tarvittaessa pelikielto kannattaa ottaa käyttöön. Jos pelaaminen huolestuttaa, apua saa Peluurista numerosta 0800 100 101 tai osoitteesta peluuri.fi.
UKK
Tarvitaanko harjoituskentän käyttöön ohjastajan ajolupa?
Pelkkään harjoitteluun ajolupaa ei yleensä vaadita, mutta rata voi edellyttää perehdytystä, vakuutusta ja raviseuran jäsenyyttä. Kilpailulähtöön osallistuminen vaatii aina voimassa olevan luvan.
Voiko vieraileva hevonen harjoitella toisella radalla?
Kyllä, useimmat radat myyvät kerta- tai lyhytaikaisia harjoitusoikeuksia. Käynnistä kannattaa ilmoittaa radan toimistoon etukäteen ja tarkistaa ajosuunnat sekä suljetut ajat.
Milloin harjoituskenttä on suljettu?
Yleensä kilpailupäivinä, radan huollon ja lanauksen aikana sekä keväisin roudan sulamisen aikaan. Talvella kova pakkanen tai jäinen pinta voi sulkea radan tilapäisesti.
Yhteenveto: soita ensin, aja vasta sitten
Radan harjoituskentät ovat avoinna paljon laajemmalle joukolle kuin usein luullaan, mutta jokaisella radalla on omat sääntönsä, maksunsa ja aukioloaikansa. Lyhyt puhelu radan toimistoon ennen ensimmäistä käyntiä säästää vaivaa, rahaa ja pahimmassa tapauksessa hevosen jalkoja. Kun pohja, vakuutukset ja ajosuunnat ovat selvillä, harjoituskentästä tulee valmennuksen luotettava työkalu niin Vermossa kuin pienellä maakuntaradallakin.