Kimppaomistus on tapa jolla yhä useampi suomalainen pääsee mukaan ravihevosen omistamiseen ilman, että yhden ihmisen tarvitsee kantaa koko taloudellista riskiä. Käytännössä kyse on siitä, että hevosen omistus jaetaan useamman osakkaan kesken – tyypillisesti 2–20 hengen porukalla – jolloin kuukausikulut ja mahdolliset voitot jaetaan omistusosuuksien mukaan.
Miten kimppaomistus käytännössä toimii
Ravihevosen kimppaomistuksessa perustetaan yleensä yksinkertainen yhtymä tai valmentajan ylläpitämä osakasrekisteri, johon jokainen merkitään tietyllä prosenttiosuudella. Osuus voi olla vaikka 5 % tai 25 % hevosesta – Suomen Hippos ry:n rekisteriin hevonen kuitenkin merkitään yhtenä kokonaisuutena, ja osakkaat sopivat keskenään kulujen ja tulojen jaosta erillisellä osakassopimuksella.
Yleisin malli on valmentajavetoinen kimppa, jossa ammattivalmentaja kokoaa ryhmän ja hoitaa hevosen päivittäisen valmennuksen. Toinen malli on kaveriporukan oma kimppa, jossa hevonen on esimerkiksi harrastajavalmentajan tallissa ja osakkaat käyvät itse hoitamassa eläintä. Kolmas, viime vuosina yleistynyt tapa, on osakeyhtiömuotoinen kimppa, jossa isompi hevonen tai useamman hevosen ryhmä omistetaan yhtiön kautta – tämä on yleisempää kalliimmissa lämminverisissä kuin suomenhevosissa.
Kuukausikulut ja mistä ne koostuvat
Suomenhevosen kimppaomistuksessa tyypillinen kuukausikustannus per täysi omistusosuus liikkuu 300–600 euron välillä, kun hevonen on kilpailukunnossa aktiiviuralla. Kalliimmalla lämminverisellä ravihevosella (lämminverinen ravihevonen, standardbred) summa nousee usein 600–1200 euroon kuukaudessa, koska treeni-, kilpailu- ja kuljetuskulut ovat suuremmat.
Kulut jakautuvat karkeasti näin:
Valmennusmaksu valmentajalle, joka sisältää tallipaikan, ruokinnan ja päivittäisen hoidon – tyypillisesti 500–900 €/kk koko hevosesta.
Kengitys noin 6–8 viikon välein, 80–150 € kerralla.
Eläinlääkäri ja hammashuolto, joka vaihtelee vuosittain rajusti – terveellä hevosella muutama sata euroa vuodessa, mutta vamman sattuessa lasku voi nousta tuhansiin.
Kilpailuun ilmoittaminen ja starttimaksut, yleensä 20–50 € per lähtö.
Hevosen kuljetus radalle, jos valmentaja ei sisällytä sitä valmennusmaksuun.
Osa näistä kuluista on kiinteitä riippumatta siitä, kilpaileeko hevonen vai ei – tallipaikka ja ruokinta juoksevat myös silloin kun hevonen on tauolla vamman takia. Tämä on asia, joka yllättää monen ensimmäisen kerran kimppaan lähtevän: kuukausilasku ei katoa vaikka hevonen ei starttaisi kertaakaan puoleen vuoteen.
Miten palkintorahat ja voitot jaetaan
Palkintokassa jaetaan samassa suhteessa kuin omistusosuudet, mutta ennen jakoa siitä vähennetään yleensä valmentajan ja ohjastajan sopimuksen mukainen osuus – Suomessa tavanomainen käytäntö on, että ohjastaja saa noin 5 % ja valmentaja 10–20 % bruttopalkinnosta, riippuen sopimuksesta. Kymmenen osakkaan kimpassa yksittäisen osakkaan siivu esimerkiksi 2000 euron palkintosummasta jää siis suhteellisen pieneksi kulujen vähentämisen jälkeen.
Tässä kohtaa moni ensikertalainen tekee virheen: hevosta lähdetään omistamaan voiton toivossa, vaikka realistisesti suurin osa suomenhevoskimpoista ei koskaan tee voittoa rahallisesti mitattuna. Yleisin väärinkäsitys onkin juuri se, että ravihevosen omistaminen olisi sijoitus, josta odotetaan tuottoa. Todellisuudessa valtaosa omistajista on mukana harrastuksena – jännityksen, tallielämän ja ravipäivien tunnelman takia – ei taloudellisen hyödyn takia. Suomen Hippoksen tilastojen valossa vain pieni osa hevosista tienaa enemmän kuin niiden ylläpito maksaa vuositasolla.
Vastuut, jotka jäävät helposti huomaamatta
Osakassopimuksessa kannattaa sopia etukäteen ainakin kolmesta asiasta, jotka aiheuttavat riitoja jos niistä ei ole puhuttu: kuka vastaa yllättävistä eläinlääkärikuluista jos hevonen loukkaantuu, mitä tapahtuu jos yksi osakas haluaa myydä osuutensa kesken kauden, ja kuka päättää hevosen valmentajan vaihtamisesta. Ravivalmentajan työ on päivittäistä ja vaatii luottamusta, joten valmentajan vaihto kesken kauden on aina iso päätös, jota ei kannata jättää yhden osakkaan käsiin.
Toinen yleinen virhe on se, ettei kimpassa ole nimetty yhtä yhteyshenkilöä, joka hoitaa käytännön asiat valmentajan kanssa ja huolehtii hevosen ilmoittamisesta kilpailuun oikeaan aikaan. Kun vastuu on hajautettu kaikille eikä kenellekään, ilmoittautumiset myöhästyvät tai laskut jäävät maksamatta ajallaan.
Toto-pelaaminen ja kimppaomistajan rooli
Kimppaomistajana seuraa usein oman hevosensa lähtöjä myös Toto-pelien kautta – moni pelaa Toto5:n tai Toto64:n omalla hevosellaan, kun se on lähdössä. On hyvä muistaa, että omistajuus ei anna mitään erityistietoa hevosen voittomahdollisuuksista verrattuna muihin lähdössä oleviin, eikä pelaaminen saa muuttua tavaksi kompensoida omistamisen kuluja. Toto-pelit ovat Veikkauksen monopoliin kuuluvaa, vain 18 vuotta täyttäneille sallittua toimintaa, ja pelaaminen kannattaa pitää tiukasti viihteenä – Veikkauksen palvelussa voi asettaa itselleen pelirajat ja aikarajat. Jos pelaaminen alkaa tuntua hallitsemattomalta, apua saa Peluurista numerosta 0800 100 101 tai osoitteesta peluuri.fi.
Usein kysyttyä kimppaomistuksesta
Kuinka pienellä osuudella ravihevosen omistamisen voi aloittaa?
Pienimmät osuudet suomenhevoskimpoissa lähtevät usein 5–10 prosentista, jolloin kuukausikulu voi olla alle 50 euroa. Lämminverisillä hevosilla vastaavat pienosuudet ovat harvinaisempia, koska kokonaiskustannukset ovat suuremmat.
Voiko kimppaomistuksesta irtautua kesken kauden?
Kyllä, jos osakassopimuksessa on sovittu osuuden myynnistä tai luovutuksesta. Ilman kirjallista sopimusta irtautuminen voi olla hankalaa ja aiheuttaa erimielisyyksiä jäljelle jäävien osakkaiden kanssa.
Tarvitseeko kimppaomistaja hevostaustaa?
Ei välttämättä, jos hevonen on ammattivalmentajan tallissa. Monet kimpat on suunniteltu juuri sellaisille, jotka haluavat kokea ravimaailmaa ilman päivittäistä hoitovastuuta.
Yhteenveto
Kimppaomistus madaltaa kynnystä päästä mukaan ravihevosen omistajaksi, mutta se ei poista kuluja eikä vastuita – ne vain jaetaan useamman kesken. Ennen mukaan lähtemistä kannattaa käydä läpi kirjallinen osakassopimus, selvittää valmentajan käytännöt ja hyväksyä se, että suurin osa hyödystä on kokemuksellista, ei taloudellista. Parhaiten kimppa toimii silloin, kun kaikki osakkaat ovat alusta asti samaa mieltä siitä, miksi ovat mukana.